Hengittäminen on elämän edellytys ja yksi peruselintoiminnoistamme. Hengityksen tarkoituksena on toimittaa kudoksille happea ja poistaa aineenvaihdunnassa syntyvää hiilidioksidia. Keho tarvitsee happea jatkuvasti voidakseen valjastaa ravinnosta saatavan energian käyttöönsä solutasolla. Tämä edellyttää toimivaa keuhkotuuletusta ja hengityksen jatkuvaa rytmistä toimintaa.
Käytännön hoitotyössä osteopaattina voi huomata, että hengitystoiminta on eri henkilöiden välillä hyvin yksilöllistä, ja hengitykseen liittyvät häiriöt ovat sangen yleisiä. Stressi, fyysiset sekä henkiset traumat ja muutokset terveydentilassa vaikuttavat hengityksen kaavaan. Vastaavasti hengityselinten sairaudet vaikuttavat suuresti koko kehoon.
Pallealihaksella on monta tehtävää
Pallea on kehon päähengityslihas. Se on kupolin mallinen lihaskalvorakenne, joka kiinnittyy laajasti rintakehän alaosan sisäpintoihin ja lannerangan ylimpien selkänikamien vatsanpuoleisiin osiin. Lannerankaan tulevat säikeet yhdistyvät lonkankoukistajiin ja lannesuoliluulihaksiin. Selkärangan ja vatsan jännesauman kautta yhteydet jatkuvat lantionpohjaan asti. Yläosastaan pallea jatkaa matkaansa lihaskalvoyhteyksien kautta kaulan lihaksiin ja edelleen kallonpohjaan saakka.
Sisäänhengityksessä pallean kupoli laskeutuu ja levittäytyy avautuvan sateenvarjon lailla, jolloin rintakehä laajenee ja ilma pääsee virtaamaan hengitysteiden kautta keuhkoihin. Vastaavasti uloshengityksessä pallealihas rentoutuu, rintakehä ja keuhkot supistuvat, ja ilma työntyy ulos. Tätä tapahtumaa kutsutaan keuhkotuuletukseksi.
Laajojen yhteyksien kautta pallean rytminen liike mobilisoi koko kehoa (noin 22000 kertaa vuorokaudessa!). Pumpatessaan se työstää jatkuvalla syötöllä rinta- ja vatsaontelon paineiden vaihtelua ja osallistuu siten merkittävästi kehon nesteiden virtaamiseen edistäen lymfa- ja laskimopaluuta. Pallean liike myös “hieroo” tärkeitä sisäelimiä, kuten maksaa, mahalaukkua ja sydäntä, tukien niiden aktiivista toimintaa.
Lähtökohtaisesti pallea kykenee toimimaan itsenäisesti, mikäli sen kohtaama vastus ei muodostu liian suureksi. Rintakehän tulee joustaa ja myötäillä paineiden vaihteluissa, jotta pallealihas jaksaa työskennellä. Jos pallealihas pääsee väsymään, muuttuu hengitys pinnalliseksi. Pinnalliseen hengittämiseen liittyviä oireita on lukuisia eikä niitä aina osata yhdistää asiakkaan kokonaistilanteeseen.
Pinnallisen hengityksen oireet ovat yleisiä
Pinnallisen hengityksen oireita voivat olla:
- Niska-hartiaseudun kireys ja kipu
- Jännityspäänsärky, huimaus
- Rintapistokset, hengenahdistus, krampit
- Sormien tai käsien puutuminen
- Heikko ääreisverenkierto (kylmät sormet ja varpaat)
- Turvotus esim. nilkoissa
- Yleisen vireystilan lasku
Hengitykseen liittyvät häiriötilat ovat siis varsin yleisiä, mutta koska muutokset tapahtuvat vähitellen, asiaan ei välttämättä osaa itse kiinnittää huomiota ainakaan varhaisessa vaiheessa. On tavallista, että osteopaatin vastaanotolle hakeudutaan esimerkiksi jonkin edellämainitun oireen vuoksi, ja juurisyy löytyy hengityksestä. Taustatekijänä voi olla pitkään jatkunut stressi, staattinen työskentelyasento, fyysinen tai psyykkinen trauma, ikääntymiseen liittyvät muutokset tai leikkauksen jälkitila. Hengitys voi kehittyä pinnalliseksi senkin takia, että ulkonäköpaineiden vuoksi yritetään pitää vatsaa litteänä.
Hengitystoimintaa voidaan hoitaa
Yhtä kaikki, hengitystä voidaan hoitaa ja sitä kannattaa hoitaa osana koko kehon huoltoa. Me osteopaatit olemme perehtyneet hengityksen anatomiaan ja fysiologiaan sekä sen hoitamiseen turvallisesti. Osteopaattinen hoito on aina yksilöllinen ja puuttuu siihen, mitä juuri sinun kehosi tarvitsee voidakseen hengittää paremmin.
Ja itsenäisestikin voit tehdä paljon; ulkoilla ja reippailla oman jaksamisen mukaan sekä tehdä hengitysharjoituksia. Jooga ja pilates ovat hyviä hengitystä avaavia harrastuksia; niihin voi hakeutua vaikkapa kansalaisopistojen kursseilla. Myös erilaiset kehomeditaatiot voivat säännöllisesti harjoitettuna lievittää kehon jännitteitä ja auttaa löytämään tietoinen hengitys työkaluksi oman terveyden edistämiseen.
Kiitos kun luit blogiani! Varaa itsellesi vielä muutama minuutti aikaa ja kokeile kehon skannausta alla olevasta linkistä. Tunnustele vointiasi harjoitteen jälkeen. Saatat yllättyä!
Lähdekirjallisuutta:
- Leon Chaitow, Dinah Bradley & Christopher Gilbert 2014: Recognizing and Treating Breathing Disorders, A Multidisciplinary Approach.
- William Kuchera & Michael Kuchera 1993: Osteopathic Principles in Practice.
- Jean-Pierre Barral 2014: The Thorax.
- Blandine Calais-Germain 2006: Anatomy of Breathing.