Tietzen oireyhtymä ja kostokondriitti

Tietzen oireyhtymä on yhden tai useamman kylkiluun vaiva, joka aiheuttaa pistävää tai jomottavaa kipua rintakehällä. Kipu tuntuu kylkiluun ja kylkiruston liitoksessa ja alue on käsin tunnusteltessa arka ja turvonnut. Vartalon taivuttaminen, syvään hengittäminen ja yskiminen sattuvat. Taudin varsinaista aiheuttajaa ei tunneta, mutta usein taustalla on sairastettu hengitystieinfektio.

Sairastunut on oireiden alkaessa tyypillisesti huolissaan sydänterveydestään. Diagnoosin saaminen huojentaa, sillä tauti on hyvänlaatuinen, vaikka oire on tukala.

Kostokondriitti on samantyyppinen vaiva kuin Tietzen oireyhtymä, mutta siihen ei liity kipukohdan turvotusta. Itse oire, sen sijainti ja kivun tunne on samanlainen. Kostokondriitti on yleisempi yli 40-vuotiailla, kun taas oireyhtymää tavataan nuoremmilla, myös lapsilla.

Piirros rintakehästä, jossa osoitettuna rintalasta, kylkiluut ja kulkirustot, sekä niiden liitokset
Kuva: Duodecim

Covid-pandemian aikana tapaukset vaikuttavat lisääntyneen jonkin verran; erityisesti olen tavannut nuoria perusterveitä henkilöitä, joilla varsinainen koronatauti on ollut lievä, mutta sen jälkeen on kehittynyt hengitystä salpaava rintakipu. Ennen osteopaatille tuloa on tavallisesti jo käyty lääkärin vastaanotolla ja näin on saatu vakavammat sydän- ja verisuonisairaudet poissuljettua.

Kyseessä on tulehduksellinen tila, joka ei ole bakteerin aiheuttama, joten antibiooteista ei ole apua. Tiezen oireyhtymää ja kostokondriittia hoidetaan yleensä oireenmukaisesti tulehduskipulääkkeillä ja kortisoniruiskeilla.

Duodecim-terveyskirjaston mukaan kylkiluu-kylkirusto -liitoksen tulehdus paranee ajan myötä itsestään, ja näin toki tapahtuukin viimeistään kudosten luontaisen uusiutumisen myötä. Tähän saattaa kuitenkin kulua pitkä tovi, pari vuotta jopa, mikä on harmillisen kauan jos oire heikentää työkykyä, häiritsee unta tai estää urheiluharrastuksen kokonaan. Kokemukseni mukaan osteopaattinen hoito nopeuttaa paranemista merkittävästi.

Osteopaattinen hoito

Manuaalisessa hoidossa lähdetään hiljalleen tuomaan parempaa ja laajempaa liikkuvuutta rintakehän rakenteisiin. On tärkeää edetä kivun sallimissa rajoissa, kärsivällisesti ”houkutellen”. Osteopaattinen suorien ja epäsuorien tekniikoiden varsin laaja työkalupakki laajuudessaan suo hyvät mahdollisuudet yksilöllisesti sopivan menetelmän löytymiseksi.

Kun rintakehään saadaan parempaa liikkuvuutta ja pehmytkudoksille lisää elastisuutta, hengittäminen helpottuu ja syvenee. Kehon nestekierto paranee ja solutason tehostuu. Juuri aineenvaihdunnan parempi toiminta on avain tulehdustilan päihittämiseen. Fysiologisen toiminnan elpymisen myötä oireet alkavat helpottaa ja luontainen paraneminen voi alkaa.